Poistuminen | Toimielimet | Valtuusto | Pöytäkirja 24.03.2010 | Avaa haku

Valtuusto
Pöytäkirja 24.03.2010 Pykälä 24



unnanhallitus
§ 85
15.03.2010
Valtuusto
§ 24
24.03.2010

 

Valtuustoaloitteet vuodelta 2009

 

1947/01/016/2010

 

KHALL § 85


Kunnanvaltuuston työjärjestys 5 § 2 mom:

Kunnanhallituksen on kerran vuodessa esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen edellisenä vuonna tehdyistä valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Selvityksen yhteydessä on valtuustolle myös toimitettava luettelo keskeneräisistä valtuustoaloitteista.


Kj:n esitys:
Kunnanhallitus päättää antaa valtuustolle tiedoksi seuraavien valtuustoaloitteiden käsittelytilanteen:

 

Vuodelta 2008 siirtyneet:

 

Valtuusto 3.4.2008

1. Pekka Rautio

WC-tilojen rakentaminen Siikajoenkylän urheilukentälle

 


Aloitteessa esitetään, että Siikajoen urheilukentän, jääkiekkokaukalon ja tenniskenttien välittömään läheisyyteen rakennetaan asianmukaiset WC-tilat. Tila tulee varustaa kylmä- ja lämminvesipisteellä kaukalon jäädytystarpeisiin. Kyseinen urheilualue on hyvin monipuolisessa käytössä kaikkina vuodenaikoina. Aluetta käyttää etenkin Gumeruksen koulun oppilaat liikuntatunneillaan.

Rautio esittää, että vuoden 2009 budjettiin varataan määräraha niin suunnittelulle kuin toteutuksellekin.

 

Kunnanhallitus merkitsi 14.4.2008 aloitteen tiedoksi ja päätti lähettää sen tekniselle toimelle valmisteltavaksi.

 

Tekninen lautakunta on 28.5.2008 käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa:

 

Urheilualueen huoltorakennukset liittyvät liikuntapaikkapalveluihin ja sivistyslautakunnan tehtäväalueeseen. Tekninen lautakunta päätti siirtää asian sivistyslautakunnan käsittelyyn tilahankkeiden yleissuunnitteluohjeen mukaisesti hoidettavaksi.

 

Sivistyslautakunta on 9.6.2009 käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa:

 


Tilahankkeiden yleissuunnitteluohjeiden mukaan tarveselvityksen laatii ja hyväksyy tilojen tuleva käyttäjähallintokunta.

Hankesuunnitelman laatimisesta vastaa myös tilojen käyttäjähallintokunta.

 

Urheilumaan yhteydessä ei ole yleisökäyttöön tarkoitettua asianmukaista wc:tä. Hätäisessä tilassa käytettävissä on puuvessa, joka ei täytä minkäänlaisia hygieenisyysvaatimuksia.

 

Lähin yleisölle tarkoitettu wc on Komppalinnan kirjaston ja urheilusalin vessa, jonne matkaa tulee noin 250 metriä.

 

Urheilumaan huoltorakennuksen uusiminen/peruskorjaus on otettu investointiohjelmaan. Ennen hankkeen toteutusta Urheilumaan WC-tilanne on ratkaistava ainakin tilapäisesti.

 

Vastauksena valtuustoaloitteeseen sivistyslautakunta päätti esittää, että vuoden 2010 talousarvioon varataan riittävä määräraha ns. kuivakäymälän rakentamiseksi erikseen naisille ja miehille Urheilumaan yhteyteen. Kysymykseen voisi tulla neljä yhden henkilön wc-koppia, joita on saatavilla yleisötilaisuuksiin vuokrallekin. Entinen puuvessa poistetaan käytöstä.

 

Kunnanhallitus merkitsi 22.6.2009 sivistyslautakunnan valmistelun tiedoksi ja päätti, että määrärahasta päätetään vuoden 2010 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Rakentamiseen ei varattu määrärahaa, mutta Urheilumaalle on ostettu kaksi muovirakenteista, ns. messukäyttöön tarkoitettua vessaa.

 

Taloussuunnitelmaan vuodelle 2012 on varattu 100.000 euroa urheilumaan huoltorakennuksen rakentamiseen.


.


Valtuusto 3.4.2008

2. Matti Ranta ja Pentti Koskela


Sankarivainajien muistolaattojen siirtäminen lakkautetuilta kouluilta kunnanvirastolle.



Aloitteessa esitetään viime sotien sankarivainajien muistolaattojen siirtämistä lakkautetuilta kouluilta (Tuomioja, Saarikoski) arvoiselleen paikalle kunnan valtuustosalin seinälle.

Lisäksi he esittävät, että jatkossa lakkautetuilta kouluilta muistolaatat sijoitetaan välittömästi niiden arvoiseen, turvalliseen paikkaan.

 

Kunnanhallitus on 9.6.2008 käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa:

 

Muistotaulut on kartoitettu. Ruukin kunnan alueelta yhteenvedon on laatinut Henna Salonpää ja vanhan Siikajoen osalta Sinikka Kauppinen.

 


Kunnanhallitus päätti, että

*
vanhan Siikajoen kunnan alueen muistotaulut säilyte-
tään niiden nykyisillä paikoilla eli iso muistotaulu Siika-
joen seurakuntatalolla ja pienet taulut kaikki Gumeruk-
sen koululla.
*
Ruukin kunnan alueen lakkautettujen koulujen taulut
siirretään kunnanviraston valtuustosalin seinälle.
*
Ruukin kunnan muualla olevat muistotaulut säilyte-
tään niiden nykyisillä paikoillaan.
 


Ruukin kunnan alueen lakkautettujen koulujen taulut on siirretty kunnanvirastolle.

 

Pentti Koskela otti valtuuston kokouksessa 26.8.2009 esille sodassa kaatuneiden muistolaattojen kiinnittämisen viipymisen.


Laatat kiinnitetään valtuustosalin seinälle pianon päälle.

Kiinnittäminen on teknisen toimen tehtävänä. Tekninen toi-


mi on hoitanut laattojen kiinnittämisen.

 


Valtuusto 14.5.2008

3. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä


Kattavan energiasäästöohjelman laatiminen Siikajoen kun-

taan.



Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia haasteita. Myös kunnat voivat tehdä osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Energiansäästö on helpoin ja kustannustehokkain tapa pienentää päästöjä ja tehdä työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ehdottaa aloitteessaan, että Siikajoen kunnassa laaditaan välittömästi kattava energiansäästöohjelma, jossa kartoitetaan julkisten rakennusten sähkö- ja lämmitysenergian säästömahdollisuudet.


Energiasäästöohjelman valmistuttua on pyrittävä noudattamaan ohjelman tavoitteita ja pienentämään kunnan energiankulutusta. Hyvällä toteutuksella näin voidaan vähentää jopa puolet kunnan energiakustannuksista.

 

Kunnanhallitus on 26.5.2008 käsitellyt aloitetta ja todennut


aloitteessa olevan asian erittäin ajankohtaiseksi ja tärkeäksi. Kunnanhallitus lähettää sen tekniselle toimelle edelleen valmisteltavaksi säästöohjelman laatimista varten. Kunnanhallitus korostaa, että ohjelman tulee sisältää myös käytännön toimenpiteitä/toimenpidesuosituksia noudatettavaksi kunnan eri toiminnoissa.

 

Tekninen lautakunta on 8.10.2008 käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa:

 

Aloitteessa esitetty asia on monipuolinen. Yksi tapa lähestyä asiaa on perustaa työryhmä, joka käy asiaa läpi eri näkökulmista.

 

Tekninen lautakunta nimesi seuraavan työryhmän energiasäästöohjelman laadintaan: kiinteistöpäällikkö, työnjohtaja, tekninen johtaja ja kiinteistönhoitaja. Työryhmä valmistelee esityksen tekniselle lautakunnalle 30.1.2009 mennessä.

 

Työryhmä tekee parhaillaan energiasäästöohjelmaa, joka valmistuu näillä näkymin syyskuussa 2009. Kehitteillä on automaattisesti etenevä powerpoint –esitys kunnan henkilöstölle.

 

Tekninen lautakunta on 21.10.2009 käsitellyt aloitetta ja

todennut seuraavaa:

 

Energiasäästösuunnitelma on laadittu siten, että se lähetetään jokaiselle kunnan työntekijälle työsähköpostijakeluna. Avattaessa sähköpostin liite, asiakirja etenee automaattisesti. Tämän lisäksi kirjallisessa osassa on esitetty energiasäästöön liittyvää tietoa: mitä ratkaisuja on tehty jo aikaisemmin ja miten tulevaisuudessa kiinnitetään energiasäästöön huomiota. Suunnitelmassa on esitetty mm. se, että rakennusten peruskorjausten yhteydessä otetaan energiansäästöasiat huomioon.

 


Tekninen lautakunta tutustui energiasäästösuunnitelman sähköpostiversioon, jonka työnjohtaja Jorma Laava esitteli lautakunnalle. Lautakunta päätti jättää asian pöydälle jatkovalmisteluja varten. Lautakunta päätti, että energiasäästösuunnitelma esitetään kokonaisuudessaan paperiversiona lautakunnalle seuraavassa lautakunnan kokouksessa ja sen jälkeen päätetään energiasäästösuunnitelman hyväksymisestä.

 

Tekninen lautakunta päätti 16.11.2009 hyväksyä energiasäästösuunnitelman toimeenpantavaksi.

 


Kunnanhallitus päätti 23.11.2009 hyväksyä teknisen lautakunnan päätöksen ja lähettää asian edelleen valtuustolle tiedoksi.

 


Aloitteen tehneen valtuustoryhmän puolesta Matti Pohjola totesi tyytyväisenä, että ohjelma on laadittu ja toivottavasti se myös toteutuu.

 

Valtuusto merkitsi 16.12.2009 energiansäästöohjelman tiedoksi.

 

Valtuusto 12.6.2008


4.
Antti Koski


Uimakopin rakentaminen Tauvon uimarannalle.

 


Antti Koski jätti valtuustoaloitteen Tauvon uimarannan

uimakopista aallonmurtajan ja uimarannan kulmaan, aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä uijia varten. Nykyisille kopeille on pitkä matka.

 


Kunnanhallitus päätti 4.8.2008 antaa asian toteuttamisen teknisen toimiston tehtäväksi.

 

Tekninen lautakunta on 3.9.2008 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Tauvon uimarantaa tulee kehittää kokonaisuutena eri toiminnot huomioiden. Yleissuunnitelmatasoisessa suunnitelmassa alueen toimintoja voidaan tarkastella kokonaisuutena, jolloin kehittäminen kokonaisuutta ajatellen on suunnitelmallista.

 

Tekninen lautakunta päätti, että Tauvon uimaranta-alueesta laaditaan yleissuunnitelma, jossa aloite otetaan huomioon.

 

Kunnanhallitus päätti 15.9.2008 merkitä aloitteen käsittelytilanteen tiedoksi.

 


Yleissuunnitelma on työn alla ja valmistuu kevään 2009 aikana.

 

Tekninen lautakunta on 21.10.2009 käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa:

 


Teknisen toimen kesäaikainen puutarhuri Jyrki Raatikainen on tehnyt Tauvon uimaranta-alueelle yleissuunnitelman. Suunnitelma käsittää tekstiosan ja suunnitelmakartan.

Suunnitelmaa esitellään kokouksessa.

 

Tekninen lautakunta hyväksyi Jyrki Raatikaisen tekemän Tauvon uimaranta-alueen yleissuunnitelman. Suunnitelman toteutus esitetään investointiosaan. Alueen siisteyteen kiinnitetään huomiota. Osakaskunnan edustajan kanssa käydään läpi uimaranta-alueen ja satama-alueen rajoja ennen töiden toteutusta.

 

Kunnanhallitus merkitsi 9.11.2009 aloitteen käsittelyn tiedoksi ja päätti lähettää sen edelleen valtuustolle tiedoksi.

Tauvon uimarannan kehittämiseen on varauduttu talousarvion investointiosassa, jonka valtuusto hyväksyi 4.11.2009.


Vuodelle 2010 määräraha on 15.000 € ja seuraavalle vuodelle 10.000 euroa.

 

Tekninen lautakunta on hyväksynyt 2.3.2010 invavessojen, uimakoppien ja rantaan menevän puurakenteisen kulkuväylän suunnitelmat ja päättänyt hakea rakennuslupaa. Toteutus aloitetaan heti rakennusluvan saamisen jälkeen.

 


Valtuusto 12.6.2008

5. Antti Koski


Kalapyydyksien pesun kieltäminen sekä päälaiturin varastoalueena pitäminen Tauvon venesatamassa.

 

Antti Koski jätti valtuustoaloitteen, että Tauvon venesataman kalapyydyksien pesu, joka kestää useita päiviä, kiellettäisiin. Kalojen perkuu ja pesu sekä päälaiturin varastoalueena pito kiellettäisiin.

Perusteluna: Hajuhaitta, rehevöityminen, uimaranta aallonmurtajan takana. Ei paikkaa vieraileville veneille.

 

Kunnanhallitus päätti 4.8.2008 antaa aloitteen teknisen toimen toimeenpantavaksi. Sataman käyttöä koskevat säännöt ja määräykset on tarpeellisilta osin tarkistettava niin, että satama-alue palvelee kaikkia käyttäjiä yhdenvertaisesti.

 

Tekninen lautakunta on 8.10.2008 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Kalasataman järjestysmääräyksissä vuodelle 2008 on 4. §:ssä seuraavaa: "Tavaraa saa säilyttää tai varastoida vain siihen osoitetulla paikalla. Laiturit eivät ole varastointia vaan lastin purkua ja kuormaamista varten". Pykälässä 5 on seuraavaa: "Sataman alueella on noudatettava siisteyttä ja hyvää järjestystä". Mikäli järjestyssääntö ei ole riittävä aloitteessa esitetyissä asioissa, tulee järjestyssääntöä muuttaa.

Järjestyssäännössä ei ole erikseen mainittu mm. kalojen perkuusta ja pesusta sekä verkkojen pesusta. Varastoinnista on järjestyssäännössä mainittu, että laiturit eivät ole varastointia varten. Satama-alueen (kauempana laiturista) olevaa aluetta ei ole järjestyssäännössä erikseen kielletty pitämästä varastoalueena, jos paikka on erikseen osoitettu ja hyväksytty.

 

Tekninen lautakunta päätti, että selvitetään asiaa. Annettiin kiinteistöpäällikölle tehtäväksi mm. haastatella sataman käyttäjiä. Selvitysten jälkeen asia tuodaan uudelleen teknisen lautakunnan käsittelyyn.

 

Tekninen lautakunta käsitteli aloitetta 27.10.2008 uudestaan ja päätti, että jatkokäsittelyä varten asiaa selvitellään ja hankitaan lisää tietoa, jonka jälkeen asia tuodaan teknisen lautakunnan käsittelyyn.


Vuonna 2009 ei ole ollut jatkotoimenpiteitä.

 


Valtuusto 27.8.2008

6. Esko Sikkilä


Valtuustoaloite metsästyksen aloituspäivästä

 

Esko Sikkilä jätti valtuustoaloitteen, jossa hän esittää kouluun käytäntöä, että metsästyksen aloituspäivät olisivat metsästystä harrastaville oppilaille vapaapäiviä ja muille oppilaille kyseinen päivä olisi luontopäivä. Liikunta ja luonto ovat osa oppia.

 

Kunnanhallitus merkitsi 1.9.2008 aloitteen tiedoksi ja päätti lähettää sen sivistyslautakunnan käsiteltäväksi.

 


Sivistyslautakunta on 25.8.2009 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 


PL 23 §:n mukaan lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.

 

Sivistyslautakunta on 9.6.2009 § 84 päättänyt lukuvuoden 2009-2010 työ- ja loma-ajat. Työajoissa on pyritty yhtäläiseen käytäntöön seudullisesti

 

Vesilintujen metsästysaika eli sorsastusaika on metsästyslain mukaan 20.8. klo 12.00 -31.12. Kuluvana vuonna

20.8 on torstaipäivä.

 

Opetussuunnitelmissa metsästys ja kalastus on huomioitu osana mm. biologian opetusta. Kouluilla voi olla aiheeseen liittyviä erilaisia kursseja tai retkiä, jopa leirejä. Näistä on oltava työsuunnitelmissa maininta ja esim. retkillä on opettajan oltava mukana.

 

Sorsastuksen alkaminen 20.8. on monen aloittelevan metsästäjän kiinnostuksen kohde. Sitä ei kuitenkaan ole myönnetty vapaapäiväksi, vaikka metsästys ja kalastus ovatkin monien nuorten hyvä harrastus.

 

Rehtorilla on oikeus myöntää yksittäisissä tapauksissa oppilaalle lupa poissaoloon koulusta. Vapautukseen pitää kuitenkin olla perusteltu syy. Metsästyksen alkaminen ei ole perusteltu syy perusopetuslain tarkoittamassa mielessä.

 

Luvaton poissaolo on koulun järjestyssääntöjen rikkomista, josta voi seurata kurinpitorangaistus. Rehtorin harkinnassa on seuraako 20.8. sorsastuksen alkamisen johdosta luvattomasta poissaolosta jälki-istuntoa. 

Asiasta on keskusteltu koulunjohtajien kokouksessa 25.8.2009 yhtäläisen käytänteen luomiseksi.

 


Sivistyslautakunta päätti antaa yllä olevan selvityksen vastauksenaan valtuustoaloitteeseen. Sorsastuksen aloittamispäivää 20.8. ei myönnetä vapaapäiväksi.

 


Kunnanhallitus päätti 14.9.2009 saattaa aloitteen käsittelyn valtuustolle tiedoksi.

 


Valtuusto merkitsi 23.9.2009 sivistyslautakunnan päätöksen tiedoksi.

 


Valtuusto 24.9.2008

7. Pentti Koskela ja Juhani Yrjänä


Biopolttoaineilla toimivan lämpövoimalayksikön rakentaminen Ruukin Yrityspuistoon.

 

Pentti Koskela ja Juhani Yrjänä jättivät aloitteen Yrityspuistoon rakennettavasta biopolttoaineilla (hake, turve, mahd. yhdyskuntajäte) toimivasta lämpövoimalayksiköstä (sähkön ja lämmöntuotto) teholtaan noin 3 -5 MW:a.

 

Perusteluissa todetaan:

-
Yrityspuiston nykyinen kiinteän polttoaineen kaukolämpökattila alkaa olla elinkaarensa päässä.
-
Yrityspuiston teollisuuden käyttämä sähkö tulee Yri-
tyspuisto oy:n omistaman verkoston kautta, joka on
huomattava kilpailuetu.
-
Sähkön hinta on rajussa nousussa.
-
Biopolttoaineiden käyttö työllistää voimakkaasti. Esim.
1000 irtokuutiota haketta vastaa yhtä miestyövuotta
=raha jää omalle talousalueelle.
-
Hankkeen työllistävä vaikutus voisi olla 20-40 työpaik-
kaa.
-
Valtio tukee voimakkaasti bioenergialla toimivia hankkei-
ta.
-
Rahoitus voitaisiin toteuttaa ns. Repo-rahoilla.

 

Kunnanhallitus merkitsi 13.10.2008 aloitteen tiedoksi ja päätti lähettää sen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi.

 

Tekninen lautakunta ei vielä ole käsitellyt asiaa. Asian selvittely vaatii ulkopuolisen lämpövoimala-alan asiantuntijan näkemyksen. Nykyinen lämpölaitos tulee teknisen käyttöiän päähän noin v. 2013-2014.

 

Tekninen johtaja on ilmoittanut, että asia selvitetään vuonna 2011 tapahtuvan Ruukin lämpölaitoksen kattilan uusimisen yhteydessä.

 


Valtuusto 6.11.2008

8. Hannu Pudas


Ilmastopoliittisen ohjelman laatiminen Siikajoen kuntaan.

 

Hannu Pudas jätti valtuustoaloitteen Siikajoen kuntaan laadittavasta ilmastopoliittisesta ohjelmasta.

 

Kunnanhallitus merkitsi 24.11.2008 aloitteen tiedoksi ja totesi, että ilmastopoliittisen ohjelman sisältöä voidaan pohtia energiakysymysten yhteydessä, jolloin ratkaistaan mm. ohjelman sisältö ja laajuus. Sen on kunnanhallituksen mielestä oltava realistinen ja toteuttamiskelpoinen sekä kunnan käytettävissä olevien resurssien mukainen.

 

Kunnanhallitus päätti, että kunta odottaa ensin Pohjois-Pohjanmaan Liiton maakuntatasoisen ilmasto-ohjelman valmistumisen ja sen pohjalta tarkastellaan kunnassa Pudaksen aloitetta uudelleen.

 


Vuonna 2009 ei ole ollut jatkotoimenpiteitä.

 

Valtuusto 6.11.2008


9.
Ahti Häikiö


Siikajoen vanhan uoman kunnostaminen ja maisemointi.

 

Ahti Häikiö jätti aloitteen Siikajoen vanhan uoman kunnostamisesta ja maisemoinnista 8-tien kohdalla.

Vanha uoma kunnostettuna 8-tien molemmin puolin olisi mitä parhainta kuntamarkkinointia. Revonlahden ohi kulkee vuosittain valtava määrä potentiaalisia tontinostajia ja kuntaan muuttajia. Kunnostettu jokiuoma antaisi lisäpotkua yritystoiminnalle. Kunnostus parantaisi myös kalastusmahdollisuuksia.

Häikiö esittää, että kunta ryhtyy välittömästi yhdessä ympäristökeskuksen kanssa toimenpiteisiin vanhan jokiuoman maisemoimiseksi ja kunnostamiseksi.

 

Kunnanhallitus merkitsi 24.11.2008 aloitteen tiedoksi ja päätti lähettää sen teknisen toimen ja aluearkkitehdin jatkovalmisteluun.

 

Tekninen toimi on todennut aloitteen johdosta seuraavaa:

Asiaa on selvitetty vuonna 2006 ja selvitys on ollut kunnanhallituksen käsittelyssä 5.6.2006.

 


Jos kunnanhallitus panee asian uudelleen vireille, täytyy hankkeesta tehdä ympäristökeskukselle vesistön kunnostusaloite. Vanhaa jokiuomaa koskien hanke tulee käsitellä omana hankkeena, sitä ei pidä yhdistää koko Siikajokea käsittävään kunnostushankkeeseen, joka etenee omana hankkeena. Jos kajotaan keskiveden pintoihin, vaatii hanke ympäristöluvan, joka edellyttää yksimielisyyttä maanomistajilta.

 


Aluearkkitehti on huhtikuussa 2009 selvitellyt asiaa ja ympäristökeskuksesta on annettu tietoa, että kunnan tulee tehdä ympäristökeskukselle aloite hankkeen vireille saattamiseksi. Vireilletulopäätöksen jälkeen ympäristökeskus selvittää alustavasti hankkeen rahoitusta ja teknisiä ratkaisuja. Kun nämä ovat tiedossa, voidaan hanketta esitellä kiinteistöjen omistajille ja muille kiinnostuneille. Yksimielisyys hankkeen etenemiselle on olennainen asia.

 

Aluearkkitehdin ilmoituksen mukaan asiaa ei ole laitettu vireille.

 


Valtuusto 6.11.2008

10. Keskustan valtuustoryhmä


Asunto-ohjelman laatiminen Siikajoen kuntaan/asuntopoliittisen työryhmän nimeäminen.

 

Ulla Ala-aho jätti Keskustan Siikajoen valtuustoryhmän

valtuustoaloitteen asunto-ohjelman laatimisesta Siikajoen kuntaan.

Aloitteessa todetaan, että Keskustan Siikajoen valtuustoryhmä näkee tarpeelliseksi selvittää Siikajoen kunnan nykyisen asuntokannan ja ennen kaikkea kunnan vuokrataloyhtiöiden ja Vanhusten Tuki ry:n roolin asuntotuotannon osalta.

Asunto-ohjelma nähdään tarpeellisena, jotta omistajaohjaus toimisi lähinnä kunnan 100 prosenttisesti omistamien asuntojen osalta.

Asunto-ohjelma, joka päivitetään tarvittaessa, täydentää yleisiä ohjeita asumisen osalta. Se voi olla yleiskatsaus Siikajoen kunnan asunto-oloista ja sen keskeisin tavoite on arvioida asuntotuotannon, perus- ja uudisrakentamisen tarve kunnassa sekä ehdottaa toimenpiteitä tarpeen tyydyttämiseksi.

Asunto-ohjelman sisällöksi voisi selvittää mm. seuraavia asioita:

*
visio asumisesta Siikajoella
*
taustatietoja asunto-oloista
*
asuntokanta ja asumistaso Siikajoella
*
väestökehitys
*
Siikajoen asuntomarkkinat
*
valtion asuntorahoitus
*
arava- ja korkotukilainat
*
asuntotuotannon edellytykset Siikajoella
*
maapolitiikka ja tonttitilanne
*
kaavoitus
*
asuntopoliittinen strategia
*
tavoitteet 2009-2016
*
toimenpiteitä
*
markkinointi
*
tonttipolitiikka ja kaavoitus
*
asuntojen tuottaminen
*
asuntojen peruskorjaaminen
*
vapaa-ajan asuntojen muuttaminen ympärivuotiseen asumiseen
*
kunnan resurssit ja organisaatio

 

Kunnanhallitus merkitsi 24.11.2008 aloitteen tiedoksi ja totesi, että asunto-ohjelman laatiminen on välttämätöntä vuokra-asuntotuotannon pitkän aikavälin suunnittelussa.

Kunnanhallitus nimeää ohjelman laatimista varten työryhmän, joka samalla valmistelee kunnan osuutta ARA:n asumisen kehittämishankkeeseen. Kunnanhallitus nimesi työryhmään seuraavat henkilöt: Kaisu Tuomi (koollekutsuja), Juhani Yrjänä, Matti Pohjola, Pirkko Rapakko ja Irma Heikkinen.

 

Kunnanhallitus on 2.2.2009 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Kunnanhallituksen nimittämä työryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran 22.1.2009. Tuolloin työryhmä päätyi siihen, että se voi toimia myös ARA -hankkeen ohjausryhmänä, jota voidaan täydentää taloyhtiöiden/asuntoja omistavien yhdistysten edustajilla. Hanke- ja asunto-ohjelmatyön aloittamisesta järjestetään yhteinen keskustelutilaisuus, jossa valitaan em. edustajat. Työn etenemisestä ja sen tuloksista informoidaan sopivin väliajoin asuntojen omistajatahoja. Myös esimerkiksi eläkejärjestöjen edustajia pyydetään mukaan asiantuntijoiksi.

 

Ohjausryhmän työ etenee niin, että asunto-ohjelman sisältöä tarkennetaan ja kerätään siihen soveltuva valmis materiaali sitä täydentäen. ARA -hanke muokataan asunto-ohjelmasta ottamalla erityisen tarkastelun kohteeksi esimerkiksi vanhusten tai erityisryhmien asuminen ja sen kehittämistarpeet. ARA -hankkeelle tehdään suunnitelma aikatauluineen ja muine asiaan kuuluvine osioineen. ARA:n asiantuntemus on myös Siikajoen hankkeen käytettävissä.

 

Kunnanhallitus merkitsi ARA:n kirjeen 17.12.2008 tiedoksi. Kunnanhallitus hyväksyi ohjausryhmän (työryhmän) suunnitelman asunto-ohjelman ja ARA -hankkeen toteuttamisen pohjaksi.

 


Kunnanhallitus on 7.12.2009 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Asuntopoliittinen ohjelma on valmistunut kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. Työryhmä on laatinut liitteenä olevan ohjelman, joka on tarkastelee Siikajoen vuokra-asuntomarkkinoita ja toimenpiteitä, joilla hyvään vuokra-asumiseen voidaan vaikuttaa. Ohjelmasta on tietoisesti jätetty pois omistusasuminen, jota kaavoituksellisesti ohjaa kunnan maankäyttöstrategia.

 

Ohjelmasta pyydettiin vuokra-asuntoja omistavilta yhteisöiltä ja yksityisiltä kommentit ja lausunnot. Niitä saatiin kaksi ja joiltakin osin niitä on lisätty lopulliseen tekstiin.

 

Siikajoen kunta on mukana Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n valtakunnallisessa hankkeessa vuosille 2009-2012. Hankkeen teemoista asunto-ohjelmaan valittiin kaksi: asuntoalueiden ja -kannan uudistamistyön yhteistyömallien, toimintatapojen ja toteuttamismallien edistäminen sekä ARA -asuntokantaan liittyvien uudistamistoimenpiteiden edistäminen elinkaaritaloudellisella ja -tehokkaalla tavalla. Erillistä hankeohjelmaa ei ole laadittu, vaan mahdolliset ARA -rahoitukseen esitettävät hankkeet muokataan asuntopoliittisesta ohjelmasta. Mahdolliset hankkeet valmistellaan yhteistyössä kunnan kanssa.

 

Vuokra-asuntojen peruskorjaamisessa ja uudisrakentamisessa on otettava huomioon ja toteutettava seuraavia näkökulmia:


*energian käyttö


*esteettömyys


*elinkaariajattelu


*elinympäristön viihtyisyys


*yleinen hyvinvointi


*yhteisöllisyys

Ohjelmaan on kirjattu myös sen strateginen tavoite, jonka toteuttamista edellä olevat kriteerit tukevat.

 


Kunnanhallitus kävi keskustelua asukkaiden valintatavasta ja asuntojen riittävyydestä.

Kunnanhallitus hyväksyi vuokra-asuntopoliittisen ohjelman ja päätti lähettää sen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Valtuuston käsittelyn jälkeen ohjelma lähetetään myös vuokra-asuntojen omistajayhteisöille ja yksityisille käyttöön otettavaksi soveltuvin osin.

 


Valtuusto hyväksyi 16.12.2009 asunto-ohjelman. Ohjelmaan lisättiin Kaarnakoti ja Pihlaja.

Valtuusto päätti, että työryhmän tulee jatkaa työtään ja sen tulee tehdä jatkossa konkreettisia toimenpide-esityksiä.

 

Valtuusto 6.11.2008

11. Esko Sikkilä


Valtuustoaloite työttömien terveystarkastuksista.

 

Esko Sikkilä jätti aloitteen, että kaikille yli puoli vuotta työttömänä olleille Siikajoen työttömille on ilmainen, perusteellinen terveystarkastus.

 


Kunnanhallitus päätti 24.11.2008 antaa aloitteen perusturvajohtajan ja -lautakunnan valmisteltavaksi.

Kunnanhallitus totesi, että aloitteen tarkoittama palvelu on kustannettava verovaroin, mikäli päädytään siihen, että se on käyttäjälle maksuton.

 


Perusturvalautakunta on 23.4.2009 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut v. 2006 kannanottonsa pitkäaikaistyöttömien terveyden ja toimintakyvyn edistämistoimenpiteistä.

 

STM:n kannanotossa todetaan mm. seuraavaa:

Useissa tutkimuksissa on todettu, että esim. työttömät sairastavat muuta väestöä enemmän. Työkyvyssä olevat puut-

teet ovat monissa tapauksissa esteenä työllistymiselle ja uhkana on syrjäytyminen. Pitkäaikaistyöttömillä on paljon terveydellisiä ka sosiaalisia ongelmia, jodien hoitaminen vaatii tavanomaisia palveluja voimakkaampaa panostusta.

 

Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksilla on tarkoitus tavoittaa ne henkilöt, jotka eivät muutoin hakeudu terveydenhuollon piiriin. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana sekä työtöntä työnhakijaa, joka on ollut useammassa työttömyysjaksossa yhteensä 12 kuukautta työttömänä työhakijana ja joka työttömyyden toistuvuuden ja kokonaiskeston perusteella on rinnastettavissa yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä olleeseen työnhakijaan.

 

Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastustoiminta tapahtuu osana kansanterveystyötä kunnan käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Terveystarkastuksen tavoitteena on selvittää työllistymistä estäviä tekijöitä. Lisäksi tavoitteena on antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta terveyteen ja työkykyyn liittyvistä asioista.

 

Nykyisten terveydenhoitajaresurssien puitteissa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia ei ole voitu tehdä vaan

toiminta vaatii lisäresurssia.

Hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2009 talousarvioon on varattu määräraha 1/2 terveydenhoitajan palkan verran työttömien terveystarkastuksia varten.

Toimintamalliksi on sovittu se, että työttömien terveystarkastukset aloitetaan yhteistyössä Työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Myös STM suosittaa kannanotossaan yhteistyötä työvoiman palvelukeskusten kanssa.

Toimintamallin yksityiskohdat elävät edelleen.

Tarkoituksena on saada aikaiseksi malli, jota voidaan tarpeen mukaan laajentaa kuntayhtymän alueella.

 

Perusturvalautakunta pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset seutukunnassa saadaan alulle ja että kehitteillä oleva toimintamalli laajentuu koko kuntayhtymän alueelle.

Perusturvalautakunta päätti antaa valtuustoaloitteen käsittelyn tiedoksi kunnanhallitukselle ja valtuustolle.

 

Kunnanhallitus merkitsi 11.5.2009 perusturvalautakunnan päätöksen tiedoksi ja päätti saattaa sen tiedoksi valtuustolle.

 


Valtuusto merkitsi 16.6.2009 aloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet tiedoksi.

 

Työllisyystoimikunta on käsitellyt aihetta useaan otteeseen ja viimeksi 26.2.2010, jolloin esillä oli seutukunnallinen malli. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on hakenut rahoitusta työttömien terveystarkastuksen laajentamiseen.

 

 


Valtuusto 6.11.2008

12. Martti Eskola


Siikajoen terveysaseman lääkäritilanne.

 

Martti Eskola aloitteen, että Siikajoen kunta tutkisi Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa mahdollisuuden tehdä yhteistyötä jonkun lääketiedettä opettavan yksikön kanssa, jotta esim. Siikajoen terveysasemalle saataisiin töihin loppuvaiheen opiskelija. Edellytys on, että laki sen sallii.

 

Kunnanhallitus merkitsi 24.11.2008 aloitteen tiedoksi ja päätti lähettää sen perusturvaan edelleen valmisteltavaksi yhdessä terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa.

 


Lisäksi kunnanhallituksen tietoon saatettiin ennakkotieto, että joulukuussa 8.12.2008 alkaen Siikajoenkylän terveysasemalla on lääkäri joka arkipäivä ja ensi vuoden alusta lääkäri vuorottelee Siikajoen ja Vihannin kunnissa.

 


Perusturvalautakunta on 23.4.2009 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraava:

 

Siikajoenkylän kylän terveysasemalla tehtävässä oleva lääkäri työskentelee yksinään ilmaan muita lääkärikollegoita, .

Lääkäriopiskelijan toimiessa terveyskeskuksessa lääkärisijaisena edellytyksenä on, että paikalla on valvomassa laillistettu lääkäri.

Resurssisyistä valvontaa ei ole mahdollista toteuttaa.

 

Hyvinvointikuntayhtymän lääkäritilanne Siikajoen eri yksiköiden on sellainen, että touko-,kesä- ja elokuun Ruukin terveysasemalla on 3 lääkärin työpanos käytettävissä, Siikajoen terveysasemalla kahden lääkärin työpanos 2 pnä viikossa ; jatko ei ole vielä tiedossa.

 

Perusturvalautakunta päätti antaa valtuustoaloitteen käsittelyn tiedoksi kunnanhallitukselle ja valtuustolle.

Perusturvalautakunta toivoo, että Ruukin terveysasemalla olevaa lääkäriresurssia voidaan käyttää myös Siikajoenkylän terveysasemalla, mikäli muuta resurssia sinne ei saada.

 


Kunnanhallitus merkitsi 11.5.2009 perusturvalautakunnan päätöksen tiedoksi ja päätti saattaa sen tiedoksi valtuustolle.

 

Valtuusto merkitsi 16.6.1009 aloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet tiedoksi.

 

Valtuusto 4.12.2008


13.
Antti Koski


Pilluojan uoman johtaminen venesatama-altaaseen

 


Antti Koski jätti valtuustoaloitteen Pilluojan uoman muuttamisesta venesatama-altaaseen.

Perusteluna todetaan, että kyseisen ojan suu tukkeutuu hiekasta monta kertaa vuodessa ja se joudutaan avaamaan kaivinkoneella; veden nousun haitta rannassa oleville kesäasunnoille.

Jos putki johdettaisiin venesatamaan niin satamassa vaihtuisi vesi ja rehevöityminen sekä haju vähenisi läpivirtauksen johdosta, rannan maisema kohentuisi samalla.

 


Kunnanhallitus merkitsi 30.3.2009 aloitteen tiedoksi ja päätti lähettää sen teknisen toimen valmisteltavaksi
.

 


Tekninen lautakunta on 21.10.2009 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Tauvon sataman omistaa osakaskunta. Kunta on kaavoittanut satamaa ympäröivälle maa-alueelle vapaa-ajan asuntotontteja, joihin on viimevuosina myös rakennettu. Kaava-alueen kannalta katsottuna kuivatusjärjestelmän tulee olla toimiva.

Nykyinen oja mereen kannatta säilyttää, sen aukipitoa voidaan parantaa rakentamalla merenrantaan kivisuojausta, joka estää hiekan tuloa ojaan.

Kuivatuksen toiminnan varmistamiseksi esitetään osakaskunnalle, että tutkitaan ratkaisua, jossa ojasta rakennetaan putki venesataman tuloväylälle.

 

Tekninen lautakunta päätti esittää osakaskunnalle kaava-alueen kuivatukseen järjestelyä, jossa nykyinen oja mereen säilytetään ja pidetään avoinna. Kuivatuksen varmistamiseksi esitetään osakaskunnalle, että selvitetään putken rakentamista venesataman tuloväylälle.


Kunnanhallitus merkitsi 9.11.2009 teknisen lautakunnan päätöksen tiedoksi ja päätti lähettää aloitteen käsittelyn tiedoksi valtuustolle.

 


Tekninen lautakunta on 7.1.2010 käsitellyt aloitetta oikaisuvaatimuksen vuoksi sekä todennut ja päättänyt seuraavaa:

 

Antti Koski on jättänyt asiasta oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen alussa todetaan, että "Tauvon sataman osakaskunta ei ole toiminut n. viiteen vuoteen missään muodossa, kenen kanssa neuvotella ? "

Asiasta on keskusteltu satamaa käyttävän henkilön (osakaskunnan jäsen) kanssa. Neuvottelussa on tullut esille huolenaihe, että ojasta tuleva vesi voi aiheuttaa satama-altaan veden laatuun esim. sellaisen vaihtelun, että veneiden pohjat alkavat kasvamaan "sammalta", joka vaikeuttaa veneiden kulkua.

 

Tekninen lautakunta päätti, että asia selvitetään, kun satama-alueen virallinen neuvottelutaho on selvillä. Todettiin lisäksi, että satama-alueen järjestelyihin saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa mahdollinen tuulivoiman rakentaminen.

 

Kunnanhallitus merkitsi 18.1.2010 teknisen lautakunnan päätöksen tiedoksi ja saattaa aloitetilanteen tiedoksi myös valtuustolle.

 


Valtuusto merkitsi 17.2.2010 teknisen lautakunnan päätöksen tiedoksi.

 

Vuonna 2009 jätetyt aloitteet:

 

Valtuusto 25.2.2009

1. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä


Passiivinen työmarkkinatuki

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti kirjallisen valtuustoaloitteen passiivisesta työmarkkinatuesta.

Valtuustoryhmä on huolestunut siitä, että Siikajoen kunta on TE-keskuksen tilaston mukaan maksanut työmarkkinatukilakiuudistuksen voimaan tulon jälkeen 389.035 euroa "sakkoa" valtiolle (käytännössä Kelalle) siitä, ettei se ole aktivoinut riittävässä määrin 500 päivää työttömänä olleita passiivisella työmarkkinatuella olleita henkilöitä. Yllä mainitulla summalla kunta olisi työllistänyt huomattavan määrän henkilöitä.


Työmarkkinatukilakiuudistus tuli voimaan 1.1.2006 alkaen. Lain tarkoituksena oli kannustaa kuntia työllistämään pitkäaikaistyöttömiä. Jos kunta aktivoi työttömät, valtio ei peri kunnilta "sakkoa".

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että Siikajoen kunnassa pystyttäisiin ehkäisemään kuntalaisten syrjäytymistä, parantamaan työllisyyttä sekä avustamaan yhteistyötahojen kanssa eläkkeelle ne henkilöt, jotka eivät työttömyyskortistoon kuulu.

Aloitteessa esitetään selvitettäväksi seuraavat toimenpiteet:

*
perustamaan virkamiehistä ja päättäjistä koostuvan työryhmän, joka miettii sekä tuo käytäntöön ne toimenpiteet, millä pitkäaikaistyöttömien aktivointi kunnassamme toteutetaan.
*
nimeämään viranhaltijan, joka seuraa lainsäädännön muutoksia, jotka koskevat työllisyysasioita.
*
työnsuunnittelijan palkkaamista työllistämisasioihin.
*
tekemään esityksen valtuustolle viimeistään huhtikuun 2009 loppuun mennessä rahoitussuunnitelmasta ja aktivoinnin toteuttamissuunnitelmasta.
*
työvoiman palvelukeskuksen (TYPIN) toiminnan kautta saatava palvelu, onko vastannut kunnan asettamiin tavoitteisiin.
*
pitämään valtuuston neljännesvuosittain ajan tasalla, paljonko kunta on maksanut kelalle "sakkoa".

 

Kunnanhallitus on16.3.2009 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Kunnanhallitus on nimennyt 2.2.2009 uuden 7-jäsenisen työllisyystoimikunnan, jonka puheenjohtajana toimii Esko Kantola. Toimikunta piti järjestäytymiskokouksen 13.2.2009. Toimikunta päätti ensimmäisessä kokouksessaan kokoontua säännöllisesti ja päätti mm. suorittaa hallintokunnille kyselyn siitä, montako työtöntä työnhakijaa kunnan eri sektorit voivat ottaa kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun työllistämistoimenpiteeseen.

 

Kunnanhallitus merkitsi aloitteen tiedoksi ja saattaa sen

uuden työllisyystoimikunnan ja perusturvan yhdessä valmisteltavaksi ja toimeenpantavaksi.

 


Keskustelun kuluessa Matti Pohjola kertoi Kinnulan kunnan mallista. Pohjola esitti, että Siikajoen kunnasta käydään tutustumassa Kinnulan kuntaan.



Työllistämistoimikunta on 18.3.2009 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistukseen sisältyi myös se, että vastapainoksi valtio ryhtyi maksamaan kuntien

perustoimeentulotukikustannuksista korvamerkittyä valtionosuutta 50 %. Valtionosuus ao. vuosilta on ollut yhteensä

206 651 euroa.

 

Työvoimahallinto on seurannut kuntien aktivointiasteen kehittymistä vuodesta 2006 alkaen.

Aktivointiasteen kehitys vuodesta 2006 vuoteen 2008 on ollut kunnissa seuraava:

 

Passiiviseen työmarkkinatuen kehittymiseen Siikajoen kunnassa on pyritty vaikuttamaan seuraavilla keinoilla:

 

Lähtötilanne: aktivointisuunnitelma yhdessä asiakkaan, työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen kanssa

 

Työvoimahallinnon toimenpiteet:

- työharjoittelu

- työvalmennus

 

Kunnan toimenpiteet

- kuntouttava työtoiminta


- työpaikkojen hankkiminen kunnan omista yksi-


köistä


- työpaikkojen hankkiminen järjestöiltä ja seura-


kunnalta ja valtion yksiköistä (yrityksiin kuntout-


tavaan työtoimintaan ei voi sijoittua)


- järjestöille ja seurakunnalle tukiosuuden mak-


saminen kuntouttavan työtoiminnan järjestämi-


sestä

 

- työllistämistuella= nyk palkkatuella työllistäminen;

v. 2009 n. 10 henkilötyövuotta.

 

- kuntalisän maksaminen järjestöille ja yrityksille, jotka palkkaavat työsuhteeseen vaikeasti työllistettyjä, ensimmäinen vuosi 190 €/kk, toinen vuosi 360 €/kk

 

- kuntalisän maksaminen korotettuna niille järjestöille, jotka palkkatuella työllistetyn rinnalle ottavan kuntouttavan työtoiminnan työntekijöitä, kuntalisä 500 €/kk.

 

Työvoiman palvelukeskus =TYP-toiminta

Seutukunnallinen työvoiman palvelukeskus aloittanut toimintansa v. 2006, toimipiste Raahessa. Toiminta kohdentuu

vaikeasti työllistettäviin henkilöihin eli myös samaan asiakaskuntaan, joita ollut kunnan passiivisen tuen maksuosuudessa.

Kuntien kustannusosuus jakaantuu työmarkkinatukea saavien henkilöiden suhteessa. Vastaavasti asiakasmäärä jakaantuu em. maksuosuuden suhteessa.

 

TYP-toiminnasta saatu infoa työllisyystoimikunnan tammikuun 2009 kokouksessa. Lisäksi TYP- ohjausryhmään kunnasta on nimetty kaksi edustajaa.

 

Passiiviseen työmarkkinatukeen käytetyn määrärahan seuranta

Passiivisen työmarkkinatuen määrärahan seuranta on perusturvalautakunnan talousarviossa. Seuranta perusturvalautakunnalle annetaan kuukausittain. Määrärahan seurantatieto voidaan antaa valtuustolle samassa yhteydessä kuin kunnan muunkin talousarvion toteutumatiedot.

 


Työsuunnittelija

Työsuunnittelijan palkkaukseen työvoimahallinto myöntää palkkatuen, joka on perustuen suuruinen eli 25,63 € ellei kyseessä ole

pitkäaikaistyötön , vajaakuntoinen tai vaikeasti työllistyvä henkilö.

Työsuhde voi kestää 2 vuotta.

 

Työhallinto odottaa tukirahoilla palkatun työsuunnittelijan toimenkuvaksi seuraavaa:

- työllisyysmäärärahojen käytön suunnittelu ja seuranta

- tilitykset

- työntekijätarpeiden kartoittaminen kunnan eri yksiköistä

- palkkatuella tuettujen henkilöiden sijoittuminen kunnan eri yksiköihin

- palkkatuella sijoitettujen henkilöiden yhdyshenkilö

- työmarkkinatukiuudistuksen myötä aktiivitoimenpiteiden kartoittaminen kunnan eri yksiöistä (työharjoittelu- ja työelämänvalmennuspaikat, kuntouttavan työtoiminnan paikat)

- yhdyshenkilö TE-toimistoon

 

Edellä mainittuun tehtäväkuvaukseen sisältäviä tehtäviä hoitavat kunnassa toimistosihteeri Eeva Krankkala ja sosiaaliohjaaja Hanna Timonen.

 

Valtuustoaloitteen pohjalta työllisyystoimikunta totesi seuraavaa:

* Tarkoituksenmukaista on kohdentaa eri toimenpiteet siihen, että passiivisella listalla olevien määrä saadaan pienemmäksi. Sitä kautta aikaansaadaan kunnalle säästöä, mutta tuetaan myös vaikeasti työllistyvien elämäntilannetta

*Valtuustoaloitteessa mainittuna työryhmänä toimii kunnassa työllisyystoimikunta

* työllisyyslainsäädännön muutosten seurannasta vastaa perusturvajohtaja

* Esitetään kunnanhallitukselle, että käytettävissä olevista työllisyysvaroista palkataan työnohjaaja, joka aktivoi työttömiä, seuraa toimenpiteissä olevien työntekijöiden edistymistä ja ohjaa käytännön työtä. Työnohjaajan toimenkuva valmistellaan ennen asian tuomista kunnanhallitukselle.

* Kunnan ja työvoimahallinnon aktivointisuunnitelmien tekemiset kunnassa joka toinen viikko, 6- 8 työtöntä/viikko ovat osa aloitteessa mainittua aktivointitoimenpidettä

* Työllisyystoimikunnan päätökset sekä kokoontuminen kerran kuukaudessa on osa valtuustoaloitteessa edellytettyä aikataulutusta

* Työvoiman palvelukeskuksen toiminnasta kunnalla on kokemus siitä, että kunta saa kustannusosuuttaan vastaavan palvelun ja että palvelukeskuksen toimintaan ollaan tyytyväisiä. TYP:n alustus pyydetään siihen valtuustokokoukseen, jossa aloite on käsittelyssä.

* Passiivisen työmarkkinatuen kuntaosuus tulee valtuustolle samassa yhteydessä kuin kunnan muukin talousarvion toteutuma eli neljännesvuosittain. Toteutumaan merkitään erikseen passiivisen työmarkkinatuen suuruus.

 

Perusturvalautakunta on 23.4.2009 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Kunnanhallitus on kokouksessaan 14.4.2009 antanut työllisyystoimikunnalle oikeuden palkata työsuunnittelija/työnohjaajan kunnan työllistämiseen varatusta määrärahasta, palkkaus vuoden 2009 loppuun saakka. Saatujen kokemusten pohjalta jatko käsitellään vuoden 2010 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Samalla kunnanhallitus on hyväksynyt työsuunnittelijan/työnohjaajan työnkuvan.

 

Työllisyystoimikunta pyysi maaliskuun puoliväliin mennessä kunnan eri sektoreilta määrät siitä, kuinka monta ja millaisiin tehtäviin sektorit voivat sijoittaa kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevia työntekijöitä.

Tehtäviä löytyi kunnan eri sektoreilta ja yhteensä

n. 45 työtehtävää. Henkilöt kuntouttavan työtoiminnan paikkoihin ohjautuvat sosiaalitoimen ja työvoimahallinnon sekä TYP:n kautta.

 

Työllisyystoimikunta päätti kokouksessaan 18.3.2009 lisätä järjestöille suuntautuvaa tiedottamista liittyen kuntouttavaan työtoimintaan sekä kunnan myöntämään työllistämisavustukseen. Tiedote on valmisteltu yhdessä sosiaalitoimen ja työvoimahallinnon kanssa ja työllisyystoimikunnan käsittelyn jälkeen se lähtee järjestöille.

 

Edelleen on keskusteltu siitä, että kunnan työllisyyttä edistävät toimenpiteet ja periaatteet tultaisiin kirjaamaan erikseen laadittavaan työllistämisen toimenpideohjeeseen. Ohje valmistellaan sosiaalitoimessa ja se pyritään saamaan valmiiksi kevään 2009 aikana.

 

 

Perusturvalautakunta päätti antaa valtuustoaloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet tiedoksi kunnanhallitukselle ja valtuustolle.

 


Kunnanhallitus on 11.5.2009 merkinnyt perusturvalautakunnan päätöksen tiedoksi ja ja päätti saattaa sen tiedoksi valtuustolle.

Valtuusto merkitsi 16.6.2009 aloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet tiedoksi.

 

Kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen työllisyystoimikunta on palkannut ajalle 3.8.-31.12.2009 työllisyysvaroin työsuunnittelijan, jonka tehtäväalueeseen aloitteessa tarkoitettujen työttömien asiat kuuluvat.

Valmistumassa on myös työllistämisen toimenpideohjelma.

 


Työllisyysasioita ja tilastoja on käsitelty syksyn 2009 valtuustoseminaarissa sekä vuoden 2010 talousarvion käsittelyn yhteydessä.


Työllisyystoimikunnassa 26.2.2010 oli esillä vuoden 2009 tilasto passiivisen työmarkkinatuen kehityksestä:

 
vuosi/
hlö
vuosi/
hlö
vuosi/
hlö
vuosi/
hlö
eurot vuonna
kuukausi
2006
2007
2008
2009
2009
tammi
56
57
42
39
9 512
helmi
52
52
45
37
8 671
maalis
54
51
41
32
7 332
huhti
51
50
37
33
8 264
touko
51
44
34
33
7 587
kesä
47
43
26
37
8 383
heinä
40
40
29
38
11 185
elo
44
42
27
35
9 801
syys
43
42
27
37
10 470
loka
43
38
30
37
9 385
marras
45
38
31
31
8 373
joulu
45
40
34
36
8 245

 

Valtuusto 11.3.2009

2. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki

 


Vasemmistoliitto jätti kirjallisen aloitteen sähköisen viestinnän tietosuojalaista. Aloitteen mukaan sähköisen viestinnän tietosuojalain eli Lex Nokian käyttöönottaminen Siikajoen kunnassa vaarantaa kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden perusoikeuksia mm. rajoittamalla kunnan työntekijöiden yksityisyydensuojaa ja viestinnän tietosuojaa.

Aloitteessa todetaan, että sähköisen viestinnän tietosuojalaki antaa yhteisötilaajille poliisia suuremmat oikeudet työntekijän tunnistetietojen saamiseen. Lain soveltaminen vaarantaa myös tiedotusvälineiden lähdesuojaa ja on ongelmallinen Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamien ihmisoikeuksien kannalta.


Aloitteentekijöiden mukaan kunnan ei tule yhteisötilaajana soveltaa sähköisen viestinnän tietosuojalakia missään toimivaltaansa kuuluvassa asiassa, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Tämä koskee kunnan toimintaa työnantajana sekä esimerkiksi kunnan kirjastoja, oppilaitoksia, kunnan omistamia taloyhtiöitä, kuntien liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä sekä kuntayhtymiä.

Allekirjoittajat vaativat, ettei Siikajoen kunta ottaisi missään toiminnassaan käyttöön Lex Nokiana tunnetun sähköisen viestinnän tietosuojalain mukanaan tuomia valtuuksia.

 

Kunnanhallitus on 30.3.2009 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Lainmuutos antaa Suomen kaikille Internetin yhteisötilaajille kuten liikeyrityksille, yliopistoille, virastoille, kirjastoille ja joillekin taloyhtiöille oikeuden selvittää verkkonsa käyttäjien tunnistamistietoja tiettyjen ehtojen täyttyessä. Näin esimerkiksi taloyhtiö voi tarkkailla asukkaiden www-selailua, sähköposteja, chat-viestejä tai nettipuheluita. Laki sallii tunnistamistietojen (kuten IP-osoite tai viestin vastaanottaja) selvittämisen ongelmatapauksissa, mutta viestinnän sisällön selvittäminen on kiellettyä. Tunnistamistietojen tarkkailusta on laadittava selvät ohjeet ja ilmoitettava käyttäjille sekä tietosuojavaltuutetulle. Yhteisötilaajille tunnistamistietojen tutkiminen olisi Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan viimeinen keino puuttua verkon väärinkäyttöön, josta voi aiheutua huomattavaa vahinkoa.

 

Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan, että perinteiseen postitoimintaan verrattaessa sähköisen viestinnän tunnistamistiedot ovat rinnastettavissa kirjeen tai postipaketin osoite- ja postileimatietoihin sekä kirjeen tai paketin kokoon ja muotoon.

 

Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 6 luvussa on säädetty työnantajalle kuuluvien sähköpostien esille hakemisesta ja avaamisesta sekä tähän liittyvästä menettelystä työntekijän ollessa estynyt hoitamaan työtehtäviään. Lain 18 §:n mukaan työnantajalla on oikeus hakea esille ja avata työntekijän käyttöön osoittaman sähköpostin viestejä vain, jos työnantaja on toteuttanut sanottujen viestien suojaksi laissa määritellyt tarpeelliset toimenpiteet.

 

Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 19 §:ssä on tarkemmin säädetty niistä perusteista, jolloin työnantaja voi hakea esille otsikkotietojen avulla työntekijän sähköpostiosoitteeseen saapuneet tai siitä lähetetyt viestit, joista työnantajan on välttämätöntä saada tieto toimintaansa liittyvien neuvottelujen loppuun saattamiseksi, asiakkaiden palvelemiseksi tai muutoin toimintojensa turvaamiseksi.

 

Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 20 § mukaan työnantaja saa myös avata hänelle kuuluvat viestit, jos on ilmeistä, että viestin otsikkotietojen perusteella viesti on tarkoitettu työnantajalle ja tiedon saaminen on välttämätöntä, eikä viestin lähettäjään tai vastaanottajaan saada yhteyttä viestin sisällön selvittämiseksi eikä viestiä voida toimittaa toiseen osoitteeseen.

 


Kunnanhallitus totesi valtuustoaloitteen pohjalta, että Siikajoen kunta työnantajana voi joskus olla tilanteessa, esimerkiksi työntekijän/viranhaltijan sairastuessa, että on kuntalaisten tai muiden asianosaisten edun mukaista päästä käsittelemään sähköisesti annettuja tietoja.

Tunnistamistietojen selvittäminen ei vaaranna työntekijän/viranhaltijan yksityisyyttä.

Sähköisen viestinnän tietosuojalakia sovelletaan tarvittaessa.

 

Matti Pohjola jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

 


Valtuusto merkitsi 22.4.2009 aloitteen käsittelyn tiedoksi.

 

Valtuusto 22.4.2009

3. Ulla Ala-aho


Siivoustalkoiden järjestäminen

 


Ulla Ala-aho uudisti suullisesti valtuustoaloitteen siivoustalkoiden järjestämiseksi eri kylillä. Hän esitti aloitteena, että siivoustalkoot järjestetään keskiviikkona 06.05.2009 eri kylillä yhdessä kyläyhdistysten kanssa aikaisempien vuosien tapaan. Näin saadaan ympäristöt siisteiksi juhlistamaan seuraavan sunnuntain äitienpäivää.

 

Kylittäin on järjestetty tempauspäivät, joiden organisoinnissa on ollut mukana kunnasta Jyrki Raatikainen.

 

Valtuusto 16.6.2009

4. Pentti Koskela

Kunnallisen viemäriverkoston rakentaminen Korsunperälle

 


Pentti Koskela jätti kirjallisen valtuustoaloitteen, jossa hän toteaa seuraavaa: "Lapin kylän Korsunperä sijaitsee niin laatunsa kuin määränsäkin puolesta Suomen parhaimpiin kuuluvan pohjavesialueen päällä. Kylän asutuksen jätevedet aiheuttavat pohjaveden pilaantumisriskin niin nykyisillä kuin suunnitelluilla imeytyskenttiin perustuvilla jätevesien käsittelymenetelmilläkin. Niillä ei pystytä erottamaan bakteereita jätevedestä, vaan kolibakteeripitoinen puhdistustuote imeytyy lopuksi pohjaveteen.

 


Alueella on vähintään ½ tusinaa Paavolan Vesi Oy:n ja entisen Pattijoen Vesi Oy:n (nyk. Raahen Vesi) omistamaa vedenottamoa. Niinpä esitän, että alueelle rakennetaan kunnallinen viemäriverkosto, josta jätevedet johdetaan Revonlahden taajaman läpi kulkevaan viemäriin, johon matkaa tulisi noin 10 km, ja siitä edelleen jäteveden puhdistamolle. Maa on tasaista, kivetöntä, helposti kaivettavaa hiesua. Toimen vaihtoehto olisi biologinen pienoispuhdistamo.

 

Hankkeen kustannuksiin voisivat osallistua varakkaat vesiyhtiöt sekä köyhä Siikajoen kunta. Luulisi vesiyhtiöillä olevan varsin vahvat intressit näin tärkeän asian rahoittamiseen. Viemäröinnillä saataisiin varmuus pohjavesien puhtaana pysymisestä. Mikäli alueella olisi viemäri, voitaisiin kaavoittaa kunnan omistamat hiekkakankaat asutuskäyttöön. Nämä alueethan ovat rakennusteknisesti kunnan parhaita alueita. Kiinnostusta alueelle rakentamiseen olisi, koska työmatka esim. Raaheen on noin 20 km lyhyempi kuin Ruukista tai Revonlahdelta.

 

Näin mittavan pohjavesialueen suojelulla olisi peräti kansallista merkitystä. Asia oikein esitettynä voisi poikia myös huomattavan EU-tuen."

 


Kunnanhallitus päätti 10.8.2009 pyytää Relletin viemäröinti-

hankkeesta vesihuoltotyöryhmän lausunnon. Lausunto pyy-

detään osoittamaan tekniselle lautakunnalle, joka lähtee

viemään aloitetta eteenpäin. Työryhmään kuuluvat kunnan

edustajien lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

ja Paavolan Vesi Oy:n edustajat, jotka osaavat arvioida se-

kä hankkeen tekniset että taloudelliset seikat (erityisesti

mahdollinen EU -rahoitus).

Kunnanhallitus huomauttaa lisäksi, että kylien viemäröinti-

hankkeisiin on syytä löytää yhtenäinen ja tasapuolinen lin-

jaus erityisesti silloin, jos niihin ehdotetaan kunnan omara-

hoitusosuutta.


Tekninen lautakunta on 7.1.2010 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Hankkeesta on saatu vesihuollon kehittämissuunnitelmaa laativan ohjausryhmän lausunto, joka on liitteenä. Ko. lausunto edustaa myös ympäristökeskuksen kantaa asiassa ja Ympäristökeskuksen mukaan tarvittava jätevesien puhdistusteho on saavutettavissa kiinteistökohtaisin järjestelmin tai useamman kiinteistön yhteisellä puhdistamolla (Pekka Pesälä Ympäristökeskuksesta ohjausryhmän kokouksessa 5.10.2009 asiakohdassa 7 esittämä kanta) Liitteenä myös ympäristökeskuksen vesihuoltopäällikön Kaisa Vähäsen näkemyksiä asiasta (26.6.2009 sähköpostiviesti). Edelleen liitteenä Paavolan Vesi Oy:ltä saadut kustannusarviot kyläpuhdistamo- ja siirtolinjavaihtoehdoista.

Asiantuntijoilta saatujen tietojen perusteella näyttää siltä, että kokonaistaloudellisesti edullisin tapa olisi kiinteistökohtainen jäteveden käsittely tai ns. rypäsratkaisu, joka olisi kolmen - neljän talon yhteinen pienpuhdistamo, josta olisi yhdellä putkella purku pohjavesialueen ulkopuolelle.

Vesihuollon kehittämissuunnittelun ohjausryhmä on todennut kokouksessaan (5.10.2009 asiakohta 7), että mikäli alueelle suunnitellaan useamman kiinteistön yhteistä puhdistamoa, kannattaa hanke toteuttaa rahoitus- ja ympäristölupa-asioiden joustavamman käsittelyn vuoksi kyläläisten omana hankkeena.

 

Tekninen lautakunta päätti aloitteen johdosta seuraavaa:

Asiantuntijoilta saatujen tietojen perusteella näyttää siltä, että kokonaistaloudellisesti edullisin tapa olisi kiinteistökohtainen jäteveden käsittely tai ns. rypäsratkaisu, joka olisi kolmen - neljän talon yhteinen pienpuhdistamo, josta olisi yhdellä putkella purku pohjavesialueen ulkopuolelle.

Vesihuollon kehittämissuunnittelun ohjausryhmä on todennut kokouksessaan (5.10.2009 asiakohta 7), että mikäli alueelle suunnitellaan useamman kiinteistön yhteistä puhdistamoa, kannattaa hanke toteuttaa rahoitus- ja ympäristölupa-asioiden joustavamman käsittelyn vuoksi kyläläisten omana hankkeena.

 

Kunnanhallitus merkitsi 18.1.2010 teknisen lautakunnan päätöksen tiedoksi ja saattaa sen edelleen tiedoksi valtuustolle.

 

Aloitteentekijä Pentti Koskela käytti valtuuston kokouksessa 17.2.2010 puheenvuoron, jossa hän kommentoi tehtyä päätöstä.

 

Valtuusto merkitsi 17.2.2010 teknisen lautakunnan päätöksen tiedoksi.

 

Valtuusto 16.6.2009

5. Pentti Koskela


Valkeisjärven kunnostaminen virkistyskäyttöön

 

Pentti Koskela jätti kirjallisen valtuustoaloitteen, jossa hän toteaa seuraavaa:

"Lapinkylän Relletissä sijaitseva Valkeisjärvi on yksi harvoista Siikajoen kunnassa sijaitsevista järvistä. Kyseisen järven Turveruukki olisi 1970-luvulla tuhonnut ottamalla järven viereisen Valkeisnevan turvetuotantoon, jolloin järvi olisi kuivattu. Hanke kuitenkin kaatui alueella maita omistavan Esko Huhtalan varsin viisaaseen vastustukseen.

 

Koska järvi on vielä olemassa, sen kunnostamiseen virkistyskäyttöön olisi nyt korkea aika. Valkeisjärvellä on kunnan ylläpitämä uimaranta, joka on kesäisin varsin ahkerassa käytössä. Koska koko kunnan alueella on erittäin vähän järviä, käyttäjäkunta tulee hyvinkin laajalta alueelta. Vesi täyttää kyllä uimaveden puhtausvaatimukset, mutta järven pohja on jatkuvasti liettynyt ja uhkaa tuhota uimamahdollisuudet. Lisäksi vesikasvusta tunkeutuu uimarantaan. Niinpä esitän, että järvi ruopataan talvella jään päältä kaivinkoneella ja maat ajetaan läjitysalueelle, joka maisemoidaan.

 

Järvessä ei ole merkittävää kalakantaa. Kalakannan elvyttämiseksi järvi tulisi kalkita ja ph-arvo nostaa sellaiselle tasolle, jossa kirjolohi menestyy. Revonlahden jakokunta omistaa vesialueen ja istutti kirjolohia järveen muutamia vuosia sitten. Kalat kuitenkin kuolivat melko nopeasti liian happaman veden vuoksi. Mikäli järveen saadaan hyvä kalakanta, lisää se järven virkistyskäyttömahdollisuuksia. Järven pintaa on laskettu 1700-1800 -luvulla. Laskuoja Vuolunojaan on suora ja selvästi lapiolla kaivettu, joten tässä yhteydessä olisi tutkittava, minkä asteinen veden pinnan nosto voidaan suorittaa. Lisäksi on tutkittava edellytykset pitkospuuverkoston rakentamiseksi järven ympäristön soille suoluonnosta kiinnostuneiden matkailijoiden ja kuntalaisten käyttöön. Revonlahden jakokunta on luvannut osallistua hankkeen rahoitukseen. Käsitykseni mukaan hankkeeseen olisi mahdollista saada myös huomattavaa EU-rahoitusta."

 

Kunnanhallitus päätti 10.8.2009 antaa aloitteen toteuttamismahdollisuuden selvittämisen teknisen toimen tehtäväksi. Varsinaisten toimenpiteiden ohella selvitykseen tulee sisällyttää kustannusarvio sekä rahoitus ja rahoittajatahot.


Tekninen lautakunta on 7.1.2010 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 


Valkeisjärvi sijaitsee Siikajoen kunnan Korsunperän alueella, Korsunperän maantiestä järvelle on matkaa n. 3 km. Järvelle menevä tie on vanha, hiekkapohjainen murskepintainen tie.

Aloitteessa esitettyä asiaa on selvitetty teknisessä toimistossa (ympäristösihteeri, aluearkkitehti, maanmittausinsinööri ja tekninen johtaja). Asiassa on oltu yhteydessä Ympäristökeskuksen asiantuntijaan.

Teknisen toimen ryhmässä on tullut esille mm. seuraavaa:

- Hankkeen toteuttaminen esitetyssä laajuudessa on vaativa ja kustannukset mittavat

- Mikäli hanke päätetään toteuttaa, vaatii hanke asiantuntijatason suunnitelmien laatimisen, jossa päästään käsiksi toteuttamistavan lisäksi kokonaiskustannuksiin ja rahoitukseen

- Paras asiantuntemus tämäntyyppisien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa on Ympäristökeskuksella

- Suurimmat maanomistajat järven ympärillä ovat Revonlahden jakokunta (2-0) ja Metsähallitus (1 - 174). Muita pienempiä maanomistajia on puolikymmentä mökkiläistä.

- Kunnalla ei ole omistuksessa maata Valkeisjärven alueella.

- Kunta on ylläpitänyt Metsähallituksen omistamalla maa-alueella uimapaikkaa (kirjallinen sopimus Ruukin Maatalouden tutkimuskeskuksen kanssa). Viimeisin vuokrasopimusaika on ollut 1.5.1996 - 30.4.2001, eli tällä hetkellä ei kunnalla ole voimassaolevaa sopimusta uimapaikan ylläpitämiselle. Viimeisimmässä vuokrasopimuksessa on maininta: "Tuomiojan kylätoimikunnan yhteiseksi uimapaikka-alueeksi".

- Valkeisjärven ranta-alueesta yli puolet on Valkeisnevaan rajoittuvaa.

 

Ympäristökeskuksen edustajan kanssa neuvottelussa tuli esille mm. seuraavia yleisiä periaatteita:

- Valtion kautta saatava EU - rahoitus kunnostushankkeisiin koko maahan on vuosien saatossa pienentynyt ja on nykyisin todella pieni

- Hankkeen hyödynsaajia tulisi olla mahdollisimman laajasti - Mikäli hankkeesta tehdään aloite Ympäristökeskukselle, hanke käsitellään ja luokitellaan Ympäristökeskuksen kunnostushankkeiden työryhmässä. Aloitteen voi tehdä esim. yksityinen henkilö, kuten esim. jokisuun ruoppausasiassa oli toimittu syksyllä 2009.

- Kokonaisten järvien ruoppaukset ovat nykyisin erittäin harvinaisia, on siirrytty osaruoppauksiin, esim. ranta-alueen kunnostuksiin, jossa mm. kasvillisuutta poistetaan ja ranta-alueen heikkoa pohjaa parannetaan

- Veden pinnan nostaminen vaatii laajempaa suunnittelua, koska sen vaikutukset tulee arvioida

- Ympäristökeskuksen kunnostushankkeiden kumppanina ovat kunnat, kumppanuusasiaan liittyy hankkeen rahoitus



Tekninen lautakunta päätti aloitteessa esitetystä asiasta seuraavaa:

- Tässä taloudellisessa tilanteessa kunta ei lähde suunnittelemaan eikä toteuttamaan hanketta, eikä kunta lähde tekemään aloitetta Ympäristökeskuksen kunnostushankkeiden työryhmälle.

- Hankkeen aloitteen ympäristökeskuksen kunnostushankkeiden työryhmälle voisivat tehdä Valkeisjärven maanomistajat, joista suurimmat ovat Revonlahden jakokunta ja Metsähallitus.

 


Kunnanhallitus merkitsi 18.1.2010 teknisen lautakunnan päätöksen tiedoksi ja saattoi sen edelleen tiedoksi valtuustolle.

 

Aloitteentekijä Pentti Koskela käytti puheenvuoron valtuuston kokouksessa 17.2.2010, jossa hän kommentoi tehtyä päätöstä.

 

Valtuusto merkitsi 17.2.2010 teknisen lautakunnan päätöksen tiedoksi.

 



Valtuusto 16.6.2009


6. Päivi Klasila ja Maija Eilola


Luohuan lähikirjaston rakentaminen Luohuan koulun yhtey-


teen

 


Päivi Klasila ja Maija Eilola jättivät kirjallisen valtuustoaloitteen, jossa todetaan seuraavaa:

 

"Esitämme, että Luohuan lähikirjastolle rakennetaan Luohuan koulun yhteyteen kirjastolaajennus.

 

Kirjastolaajennus voitaisiin sijoittaa teknisen luokan ja pienryhmätilan eteen kulmaukseen, johon kahdella seinällä ja katolla saataisiin yli 40 m² lisätilaa. Kirjaston käyttöön voitaisiin myös yhdistää nykyinen pienryhmätila (22 m²) WC-tiloineen sekä varasto (9 m²).

 

Kirjastolaajennuksen luonnossuunnittelun (pohja, leikkaus ja julkisivut) on luvannut Erkki Pärssinen tehdä talkootyönä. Rakennustarvikkeista puutavaraa voidaan kerätä kyläläisiltä lahjoituksina ja myös rakentamisen ovat kyläläiset luvanneet tarvittaessa toteuttaa talkootyönä.

 

Luohuan nykyinen kirjastorakennus on erittäin huonokuntoinen. Tällä esittämällämme kirjastolaajennukselle koulun yhteyteen olisi monia hyötyä

 

1.
Uusi kirjasto koulun yhteydessä ei juurikaan nosta käyttökuluja koululle. Lämmitys tapahtuu koulun kanssa samalla lämpökattilalla. Kulut kirjaston nykyisen kiinteistön ylläpidosta lakkaavat.
2.
Uudet tilat on suunniteltu erittäin edullisesti rakennettaviksi (nykyisten koulutilojen hyödyntäminen, talkootyö..).
3.
Nykyisen kirjastorakennuksen myynnistä saataisiin myyntituloja.
4.
Koulu voisi myös hyödyntää uusia kirjastotiloja lisätiloina (pienryhmätila suurenee, koulu saa kaipaamansa kokoustilat).
5.
Saadaan sisäyhteys pienryhmätilaan, eli uuteen kirjastoon. Mm. siivoustyö helpottuu, kun ei tarvitse enää kulkea ulkokautta.
6.
Koululaisten kirjastossa käynti olisi turvallista, kun ei tarvitse enää ylittää kylän päätietä, jossa on erittäin huono näkyvyys. Tien ylitykset ovat jo aiheuttaneet vaaratilanteita.
7.
Kirjastoon saadaan nopeammat verkkoyhteydet liittymällä koulun laajakaistaan. Kirjaston nykyiset yhteydet eivät ole mahdollistaneet edes uuden kirjastopääteohjelman käyttöä.

 

Kunnanhallitus päätti 10.8.2009 siirtää Luohuan kirjastohankkeen sivistyslautakunnalle tarveharkintaan sekä sen taloudellisen toteuttamismahdollisuuden arviointiin.

 

Sivistyslautakunta on 15.10.2009 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Valmistelija kirjastotoimenjohtaja:

Maaseudun lähikirjastojen tärkeä tehtävä on tarjota fyysinen tila, kohtaamispaikka, joka tarjoaa mielekkään vapaa-ajan tilan kaikenikäisille. Lähikirjastot ovat kylänsä merkittävimpiä avoimia, ei-kaupallisia tiloja, jotka tavoittavat kaikki ikäluokat. Kirjaston merkitys alueensa identiteetin ja paikallisyhteisöllisyyden muodostajana on huomattava. Sen vaikuttavuus on kylälleen sitä suurempi, mitä vähemmän kylä tarjoaa muita palveluja. Kirjasto vähentää alueellista epätasa-arvoa tiedonsaannissa sekä ylläpitää perinteistä lukutaitoa.

 

Kirjastopalveluiden saavutettavuuden laatusuosituksen mukaan 80 % kunnan väestöstä olisi asuttava alle 2 km:n etäisyydellä kiinteästä kirjastosta tai korkeintaan 1 km:n päässä kirjastoautopysäkistä. Siikajoen nykyisen kirjastoverkoston avulla palveluiden saavutettavuus asettuu 35-49,9 prosentin luokkaan (lähde: Oulun läänin peruspalveluiden arviointi 2007).

 

Luohuan kylän väkiluku on 350 (1.1.2008). Kylän asukasmäärä tulee pysymään staattisen koulun oppilasennusteen perusteella.

 

Luohuan nykyinen kirjastorakennus on Siikajoen kunnan omistama kiinteistö osoitteessa Luohuantie 442A (n. 80 hym). Kiinteistö on rakennettu v. 1917 ja tarvitsisi pikimmiten peruskorjausta. Luohuan lähikirjaston nykyinen budjetti on 23 434 €, josta sisäisen vuokran osuus on 2500 € ja puhtaanapitopalvelut 2198 €.

 

Luohuan lähikirjastosta lainatuista kirjalainoista 51% muodostui lasten ja nuorten kirjoista (v. 2008). Aikuisten kirjastoaineistolle on siis myös tarvetta. Notkahdus vuoden 2008 lainausmäärissä selittynee syksyllä 2008 muutetuilla aukioloajoilla. Uusiin aukioloaikoihin tottuminen vie aina aikansa.

 

Kirjaston pitkäaikainen työntekijä jäi eläkkeelle syksyllä 2007. Siitä lähtien pääkirjaston kirjastovirkailija on työskennellyt Luohualla 10h/viikko. Pääkirjaston virkailijan työpanosta tarvittaisiin uudessa laajennetussa pääkirjastossa, mikäli pääkirjaston aukioloaikoja jatketaan viikonloppua koskevaksi. Tätä työajan lisäystä tarvittaisiin vähintään 7 h/viikko. Henkilöstömenot uuden kirjastovirkailijan palkkaamiseksi Luohualle (10 h/vk) olisivat sivukuluineen 9638 €.

 

Luohuan lähikirjaston siirtäminen uusiin tiloihin ratkaisisi nykyisten tilojen ongelmallisuuden. Se mahdollistaisi kirjaston ja koulun tiiviimmän yhteistyön ja kirjastotilojen monikäyttöisyyden Koulun nykyisiin tiloihin on vaikea mahduttaa edes koulukirjastonurkkausta. Hanke tulisi aktiivisten luohualaisten talkootyön avulla erittäin edulliseksi kunnalle. Kunnan kirjastopalveluiden saavutettavuus ei pääsisi nykyisestään heikentymään.

 

Kustannusten vertailua koululla toimivan koulukirjastonurkkauksen ja koulun tiloihin laajennettavan lähikirjaston välillä:

 

 
"koulukirjasto"
lähikirjasto
henkilöstökulut
2831 € (3h /vk)
9638 €/vk
kirjastoaineisto
1000 €
3850 €
atk+tele
1900 €
1900 €
matkakustannukset
810 €
810 €

 

Valmistelijan ehdotus:

Luohuan lähikirjasto rakennetaan Luohuan koulun tiloihin. Luohualle palkataan oma osa-aikainen kirjastovirkailija, jotta pääkirjasto pystyy laajentamaan aukioloaikojaan viikonloppua koskevaksi. Luohuan lähikirjaston toiminta jatkuu entisellään rakennushankkeen valmistumiseen saakka. Kirjastohanke siirretään tekniselle lautakunnalle kustannusarvion laskemista varten.

 


Sivistyslautakunta päätti pyytää tekniseltä toimelta kustannusarvion Luohuan lähikirjaston rakentamisesta koulun yhteyteen käyttökustannuksineen.

Sivistyslautakunta on 26.10.2009 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Kirjastotoimenjohtaja Tuula Kuoppamäki ja sivistystoimenjohtaja Tero Varis ovat arvioineet tehtyjen luonnosten pohjalta, että uusien tilojen rakentaminen Luohuan koulun yhteyteen tulee maksamaa investointina uusien neliöiden osalta 49 m2 x 1000 € = 49 000 €. Kalustaminen 5000 € ja käyttökustannukset ovat hieman nykyistä alhaisemmat (4698 €/v). Hankkeelle ei voi hakea erillistä valtionosuutta.

 

Talkootyön osuutena tarvikkeineen arvioidaan saatavan

10 000 €.

 

Sivistystoimen strategian mukaan kuntalaisten käytössä ovat riittävät kirjastopalvelut pääkirjaston lisäksi.

 

Sivistyslautakunta päätti 26.10.2009, että Luohuan lähikirjaston rakentaminen siirretään vuodelle 2011 ja siihen varataan TS 2011 tarvikkeisiin 25 000 €. Hanke toteutetaan talkootyönä. Kunnanhallitus esitti 27.10.2009 asiaa valtuustolle sivistyslautakunnan esityksen mukaisesti.

Valtuusto päätti 4.11.2009 investointiosan käsittelyn yhteydessä, että Luohuan kirjaston tarvikemääräraha 25.000 € siirretään vuodelle 2010. Se katetaan kaavateiden rakentamis- ja parantamiskohdasta siten, että vuodelta 2010 poistetaan Pajatien rakentaminen 10.000 € ja Savenvalajantien peruskorjauksesta ja päällystämisestä vähennetään 15.000 € (jää 15.000 € ko. kohtaan).

 

Kunnanhallitus on tehnyt 18.1.2010 myönteisen suunnittelutarveratkaisun kirjastotilojen rakentamiselle; rakennusluvan edellytys.


Valtuusto 26.8.2009

7. Pekka Rautio


Siikajoen suistoalueen virtaamien kunnostaminen ja ennallistaminen

 

Pekka Rautio jätti kirjallisen valtuustoaloitteen, jossa hän esittää, että Siikajoen kunta suhtautuisi myötämielisesti hänen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle 20.08.2009 tekemäänsä aloitteeseen.

 

Aloitteessaan hän esittää, että Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus käynnistäisi suunnittelun ja toteutuksen Siikajoen suistoalueen saamiseksi mm. vaelluskalojen nousulle houkuttelevaan kuntoon.

 

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on kesällä 2009 tehnyt pitkällä matkalla Siikajoessa kalataloudellista kunnostamistyötä erittäin onnistuneesti ja ammattitaidolla. Siikajokea on kunnostettu lohikalojen elinympäristöjä parantamalla, kutu- ja poikastuotantoalueita rakentamalla, joten edellytykset vaelluskalojen lisääntymiselle on olemassa. Pekka Rautio pitää erittäin tärkeänä, että edellä mainitulle projektille saadaan luontevasti jatkoa ja luodaan edellytykset sen onnistumiselle.

 


Kunnanhallitus päätti 14.9.2009 antaa aloitteen teknisen toimen valmisteluun niin, että asiasta järjestetään ensin neuvottelu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa kuluvan syksyn aikana.


Tekninen johtaja on delegoinut asian ympäristösihteeri Ojanperälle, joka on ollut yhteydessä ympäristökeskukseen/Kari Siekkinen. Ympäristökeskus on marraskuussa 2009 käsitellyt asiaa KUNHA-työryhmässä, joka käsittelee kunnostushankkeita. Jonossa on paljon hankkeita ja tämä ei ole kärkipäässä. Asiasta neuvotellaan sitten, kun mahdollinen toteutus on lähempänä.

 

Liittyy osittain kuntalaisaloitteeseen nro 7.

 

Valtuusto 26.8.2009

8. Pentti Koskela


Yksityistieavustuksen maksaminen läpikulkuliikennöidylle teille, joita kouluauto käyttää ajoreittinään

 


Pentti Koskela jätti kirjallisen valtuustoaloitteen, jossa hän esittää, että valtuuston päätöstä, jonka mukaan yksityistieavusta ei makseta läpikulkuliikennöidyille teille, muutetaan siten,että ne tiet joita kouluauto käyttää ajoreittinään, kuuluisivat yksityistieavustuksen piiriin. On kohtuutonta vaatia yksityishenkilöitä pitämään omin kustannuksin kunnossa kunnan käyttämiä ajoväyliä. Tällaisista teistä esimerkkinä Sauvolannevan tie Relletissä.

 

Kunnanhallitus päätti 10.8.2009 lähettää aloitteen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi.

 

Tekninen lautakunta on 7.1.2010 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Valtuustoaloite on tullut esille käytännön tilanteesta, jossa koululaisliikenne käyttää säännöllisesti sellaista yksityistietä, joka ei saa kunnalta tieavustusta vakituisen asutuksen perusteella.

 


Tekninen lautakunta yhtyy valtuustoaloitteeseen. Peruste on asiallinen, koska koululaisliikenne on suhteellisen raskasta liikennettä ja se on päivittäin toistuvaa, poislukien koulun lomat. Avustusperusteita esitetään muutettavaksi siten, että niitä yksityisteitä, jotka eivät saa avustusta vakituisen asutuksen perusteella, avustetaan säännöllisen koululaisliikenteen läpikulun perusteella. Tilapäinen koululaisliikenne ei ole avustusperuste.

 


Tekninen lautakunta päätti esittää seuraavaa:

- Avustusperiaatteita esitetään muutettavaksi siten, että niitä yksityisteitä, jotka eivät saa avustusta vakituisen asutuksen perusteella, avustetaan säännöllisen koululaiskuljetusliikenteen perusteella. Tilapäinen koululaisliikenne ei ole avustusperuste.

- Todettiin, että Sauvolannevantiellä ei ole tällä hetkellä kunnan järjestämää koululaiskuljetusliikennettä.

 

Sivistyslautakunta on 2.12.2009 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Sivistystoimenjohtaja Tero Varis tutustui 23.11.2009 paikanpäällä Sauvolannevantien mahdolliseen käyttöön koululaiskuljetuksissa.

 

Kuluvana lukuvuonna Sauvolannevantiellä ei ole koululaiskuljetusta, vaan Relletin alueen oppilaiden kuljetukseen käytetään Radanvarsitietä. Sauvolannevantie on yksityistie. Muitakin alueen yksityisteitä on koululaiskuljetuksien reiteillä. Sauvolannevantie sijoittuu suurelta osin Raahen kaupungin enklaaville. Aikaisemmin Sauvolannevantietä on käytetty koululaiskuljetuksiin.

 

Sauvolannevan reitti lyhentäisi koululaiskuljetuksia noin 6 km. Ajassa tämä merkitsee 6-10 minuuttia. Kuljetuksessa olevien oppilaiden koulupäivä lyhenisi 12-20 min.

 

Asiaa on käsitelty 23.11.2009 joukkoliikennetyöryhmässä.

Logistiikkaselvitys on juuri meneillään. Sauvolannevantien käyttöä koululaiskuljetuksissa otetaan huomioon suunniteltaessa lv.2010-2011 reittejä.

 

Sivistyslautakunta päätti esittää lausuntonaan valtuustoaloitteeseen, että Sauvolannevantien käyttäminen koululaiskuljetuksiin otetaan huomioon logistiikkaselvityksessä ja joukkoliikennesuunnitelmassa.

 

Kunnanhallitus merkitsi 18.1.2010 aloitetilanteen tiedoksi ja päätti saattaa sen tiedoksi myös valtuustolle.

 

Aloitteentekijä Pentti Koskela käytti puheenvuoron valtuuston kokouksessa 17.2.2010, jossa hän kommentoi tehtyä päätöstä.

 

Valtuusto merkitsi 17.2.2010 teknisen lautakunnan päätöksen tiedoksi.

 

Valtuusto 26.8.2009

9. Esko Sikkilä ja Martti Eskola


Siikajoen kunnanviraston ja palvelupisteen pitäminen avoinna torstaisin klo 17.00 saakka

 

Esko Sikkilä ja Martti Eskola jättivät kirjallisen valtuustoaloitteen, jossa he esittävät, että Siikajoen kunnanvirasto ja Palvelupiste pidettäisiin torstaisin avoinna klo 17.00 saakka. Tällä menetelmällä ehtivät töiden jälkeen kuntalaiset hoidella virastoasiat. Työntekijät voivat soveltaa tunnin viikon muihin päiviin.

 


Kunnanhallitus päätti 14.9.2009 antaa aloitteen keskusviraston valmisteluun.

 

Kunnanhallitus on 28.9.2009 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

 

Yleishallinnon tiimi, johon kuuluu myös sivistystoimen ja perusturvan henkilöitä, käsitteli aloitetta kokouksessaan 15.9.2009 perusteellisesti keskustellen. Asiaa on käsitelty myös kunnan johtoryhmässä 18.9.2009.

 


Molemmissa vanhoissa kunnissa on vuosia sitten kokeiltu jatkettua aukioloaikaa. Kokeilut on tuolloin lakkautettu, koska asiakkaita ei ole ollut.

 

Tänä päivänä virastot toimivat pääasiassa ajanvarausperiaatteella. Myös asiakkaat haluavat varmistua etukäteen, että tarvittava henkilö on tavattavissa. Mikäli asiakas ei pääse paikalle viraston aukioloaikana, hänen kanssaan sovitaan joko aikaisempi tai myöhäisempi aika. Jokaiseen hallintokuntaan on jo nyt voinut sopia aikoja aukioloaikojen ulkopuolelle.

 

Kunnassa on ollut 1.10.2007 lukien voimassa henkilöstötoimikunnan päätös (25.09.2007 § 23) työaikaliukuman käytöstä siten, että aamulla liukuma on klo 7.00 – 9.00 ja iltaisin klo 15.00 – 18.00. Kiinteä työaika on viisi tuntia klo 9.00 - 15.00 poisluettuna ruokatauko. Liukuman puitteissa työntekijä voi järjestellä päivittäisen työaikansa, siten että viikkotyöaika toteutuu. Pääasiallisesti paikalla ollaan kuitenkin klo 8.00 – 16.00, mistä ajasta virasto on auki klo 9.00 – 15.30. Molemmista päistä työaikaa on haluttu rauhoittaa kirjallisiin töihin.

 

Asiakkaiden käyntiä virastoissa vähentää nettilomakkeiden hyödyntäminen/ palauttaminen netin kautta. Lomakkeita voidaan pyynnöstä lähettää asiakkaille myös postitse. Palautus aukioloajan jälkeen tapahtuu postitse tai kunnanviraston / palvelupisteen edessä oleviin lukollisiin postilaatikoihin.

 

Mikäli päätetään virastojen aukioloajan jatkamisesta, edellyttää se kaikkien paikallaoloa. Tämä tarkoittanee myös päivähoitojärjestelyjä ja mahdollisia lisäkustannuksia perusturvapuolelle.

 

Saadun palautteen mukaan uuden kunnan aikana ennen aloitetta ei ole tullut vaatimuksia kunnanviraston/ palvelupisteen pitemmästä aukioloajasta.

 

Lopputoteamuksena todettiin yhteisesti, että nykyinen käytäntö tapauskohtaisesti ilta-aika sopien on asiakasystävällisin vaihtoehto jatkossakin. Henkilökunta haluaa edelleen palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin ja se tapahtuu parhaiten tapauskohtaisesti joustaen. Silloin aukioloajoista poikkeava aika voidaan sopia muillekin viikonpäiville kuin torstaille.  

Aloite on ollut hyödyllinen, sillä aloitteen johdosta asia on keskusteltu läpikotaisin myös uuden kunnan näkökulmasta.



Kunnanhallitus päätti hyväksyä edellä olevan selvityksen kunnanviraston aukioloajoista ja asiakaspalvelusta.

Kunnanhallitus antaa aloitteen käsittelyn tiedoksi valtuustolle.

 

Siikajoen kylän palvelupisteen aukioloajat puuttuivat esittelytekstistä. Palvelupiste on avoinna klo 9.00 - 11.00 ja

12.00 - 15.00.

 


Valtuusto merkitsi 4.11.2009 selvityksen hyväksyen tiedoksi.

 

Valtuusto 16.12.2009

10 Rauno Vuolunparras


Kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen

 


Rauno Vuolunparras jätti kirjallisen aloitteen kaukolämpötoiminnan yhtiöittämisestä.

Aloitteessa todetaan, että kaukolämpötoiminta on ollut kunnan järjestämää toimintaa kautta aikain. Valtuusto määrittelee hinnat ja polttoaineet ja on vastannut investointien rahoituksista

Nyt lämpölaitostoiminta on isojen investointien edessä. Laitoksia tulisi uusia. Kunnan rahoitusta tarvitaan. Valtuusto on ottanut tarkan linjan talouden pidossa, lähinnä käyttötalouden osalta.

Rauno Vuolunparras esittää, että Siikajoen kaukolämpötoiminta yhtiöitettäisiin, kuten Yrityspuisto ja Vesiyhtiö. Omana yhtiönä se saisi vapaasti kehittää toimintaansa, tulosvastuullisena yksikkönä. Aloitteessa todetaan, että tämä ratkaisu toisi kaivattuja säästöjä ja investointeihin ei kunnan tarvitsisi varautua.

 

Kunnanhallitus päätti 18.1.2010, että kaukolämpölaitoksen yhtiöittämisestä tehdään selvitys aloitteen edellyttämällä tavalla. Selvitystyön tekee/ teettää tekninen toimi ja sen on oltava kunnanhallituksen käsittelyssä kuluvan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

 

Tekninen lautakunta on 2.3.2010 päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa:

*
Kaukolämpötoiminnan nykyinen toimintamalli on hyvä ja toimiva.
*
Toiminnallinen, taloudellinen ja tekninen synergiaetu
merkittävä kaukolämpöhoidon ja kiinteistöhoidon koko-
naisuudessa.
*
Yhtiöittämisellä ei saavuteta toiminnallista ja taloudellis-
ta hyötyä kaukolämpötoiminnassa (vaikka yhtiö olisi
kunnan 100 % omistama).
*
Toiminnan talous ollut hallinnassa, toiminta ei ole rasit-
tanut kunnan käyttötaloutta.
*
Kunnan suurimpana lämmönkäyttäjänä tulee turvata
jatkossakin kohtuuhintainen lämpö kunnallispoliittisilla
päätöksillä, joka on mahdollista nykyisellä toimintamal-
lilla.
*
Liitteenä oleva selvitys on riittävä valtuustoaloitteessa
olevasta asiasta.
*
Kaukolämpötoiminnan myyntiin ulkopuoliselle yhtiölle
/ toimijalle tekninen lautakunta suhtautuu kielteisesti


Kh:n päätös:

Kunnanhallitus käsittelee Vuolunpartaan aloitteen kaukolämpötoiminnan yhtiöittämisestä erillisenä asiana myöhemmin tässä kokouksessa.


Kunnanhallituksen tietoon saatettiin, että lasku helmikuun 2010 passiivisesta tuesta oli 6.666 €. Todellisuudessa helmikuulta joudutaan maksamaan n. 4.500 €, koska aikaisemmille kuukausille on tullut hyvityksiä n. 2.000 euroa.

Kunnanhallituksen tietoon saatettiin, että Työvoimapalvelukeskuksen (TYP) johtaja Virpi Niemi tulee kevään kuluessa esittelemään TYP:n toimintaa valtuustolle.


Kunnanhallituksen kokouksessa tuli esille, että Päivi Eskolan v. 2007 tekemä aloite Siikajoen kylän leikkikentän kunnostamisesta turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi ja aidan rakentamiseksi on kesken toteutuksen.

 

Kunnanhallitus päätti saattaa aloitetilanteen valtuustolle tiedoksi. Jatkossa selvitys annetaan vain keskeneräisistä aloitteista ja loppuun käsitellyt aloitteet annetaan tiedoksi vain

luettelon muodossa.

---

Juhani Koskelainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 18.52.

__________

KVALT § 24

Vuodelta 2007 siirtyi 1 aloite, vuodelta 2008 siirtyi 13 aloitetta ja vuonna 2009 jätettiin 10 aloitetta.

 

Päivi Eskolan Siikajoen leikkikenttään liittyvän aloitteen johdosta Jyrki Raatikainen teknisestä toimistosta on todennut, että aita on tehty ja kesällä 2009 on kaikkien laitteiden turvallisuus tarkastettu. Leikkimökkiä on myös korjattu. Uusia laitteita ei ole laitettu; "ryhmisten"/ päiväkodin sijoitussuunnitelmat ovat olleet keskeneräiset.

 

Vuolunpartaan kaukolämpötoiminnan yhtiöittämisaloitteen


kunnanhallitus palautti 15.3.2010 tekniselle lautakunnalle lisäselvityksiä varten. Kunnanhallitus pyysi selvityksen kunnallisen kaukolämmön tuottamisesta euroineen; kustannusrakenne, tuottorakenne, kaukolämmön hinnan määräytymisen perusteet. Lisäksi kunnanhallitus pyysi vertailevaa kustannustietoa vastaavan suuruisista yhtiömuotoisista ja yksityisesti toimivista kaukolämpölaitoksista.

 

Valtuuston päätös:

Valtuusto lisäsi Matti Pohjolan pyynnöstä vuoden 2009 aloitteen 2 (sähköisen viestinnän tietosuojalakialoite) toimenpiteisiin valtuustossa 22.04.2009 § 72 olleen tekstin: Matti Pohjola esitti vasemmistoliiton valtuustoryhmän esityksenä, että Sähköisen viestinnän tietosuojalakia ei oteta käyttöön. Myöhemmin käydyn keskustelun aikana Matti Pohjola veti valtuustoryhmän esityksen pois. "

Kyseinen teksti puuttui kunnanhallituksen pöytäkirjasta 15.3.2009 § 85 ja valtuuston esityslistasta.

 

Muilta osin valtuusto merkitsi aloitteet tiedoksi.

 

Valtuutetut kävivät tämän pykälän kohdalla yleiskeskustelun aloiteoikeudesta, aloitteiden määristä, virkamiesvalmistelusta ja aloitteiden läpimenomahdollisuuksista.

 

 




Poistuminen | Toimielimet | Valtuusto | Pöytäkirja 24.03.2010 | Avaa haku
©